Mitä on lähiruoka?
Lähiruoalla tarkoitetaan omalla lähialueella tuotettua, jalostettua, myytyä ja kulutettua ruokaa. Lähiruoka ei ole vakiintunut termi tai suojeltu merkki. Kuka tahansa voi väittää myyvänsä lähiruokaa.
Miksi valita lähiruoka?
Lähiruoan valinta on sekä henkilökohtainen että yhteiskunnallinen teko. Yksi tärkeimmistä syistä suosia lähiruokaa on tunnettu alkuperä. Kuluttaja voi jäljittää tuotteen tilalle saakka. Tämä tuo varmuutta ruoan tuotantotavoista ja laadusta.
Lähiruoka tukee suoraan paikallista elinvoimaa. Ostamalla paikallisia tuotteita pidetään rahavirrat omalla seudulla ja vahvistetaan viljelijöiden, elintarvikeyrittäjien ja muiden ruokaketjun toimijoiden toimintaedellytyksiä. Samalla lähiruoka ylläpitää ja kehittää suomalaista ruokakulttuuria sekä vahvistaa tuottajien ja kuluttajien välistä yhteyttä ja yhteisöllisyyttä.
Lähiruoka on helppo ymmärtää perusideana, mutta rajat ovat epäselviä — ja joskus tarkoituksella venyviä. Mitä lähiruoka ei ole?
Historia
1990-luvun vaihde ja 1990-luvun alku
- Maaseutupoliittisesti rahoitetut kehittämishankkeet alkavat; kehittämistyön kohteena erityisesti uusien yritysten perustaminen, suoramyynti ja brändäys
- Ruoan alkuperää ja laatua osoittavia brändejä aletaan kehittää
- Ruokapiirit alkavat yleistyä
- Tilamyynti ja suoramyyntihallit yleistyvät
1995 – 2000
- EU-jäsenyys vahvistaa aluekehittämistä ja lisää pienimuotoiseen elintarvikeyrittäjyyteen ja sen kehittämiseen suunnattua hanketyötä
- EU:n nimisuojajärjestelmä ulottuu Suomeen ja Lapin Puikula saa ensimmäisenä suomalaisena tuotteena vuonna 1997 EU:n alkuperänimityssuojauksen
- MTK aloittaa virallisesti kuluttajatyön
- Ensimmäinen julkinen lähiruokamääritelmä ja SLL:n maaseutuprojekti
- Suoramyyntipisteiden määrä laskee
2000 – 2005
- Lähiruoan mahdollisuudet -raportin lähiruokamääritelmä painottaa aluetaloudellista näkökulmaa
- Julkisten hankkeiden painopiste siirtyy olemassa olevien yritysten kehittämiseen, lähiruoan saamiseen tavanomaisiin jakelukanaviin sekä laadun, logistiikan ja tuottajien välisen yhteistyön vahvistamiseen
- KULTU-suositukset nostavat lähiruoan esiin keinona edistää kestäviä ruokavalintoja
2005 – 2010
- Valtioneuvoston kestävien julkisten hankintojen periaatepäätös suosittelee sesonkien mukailua, kasvisruokaa ja luomua
- Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (2008–2011), jonka osana lähiruoan edistäminen
- Kuluttajalähtöinen ruoka-aktivismi laajentaa vaihtoehtoisten elintarvikeverkostojen kirjoa
- Lähiruokapienmyymälöitä perustetaan entistä vilkkaammin
- Aitojamakuja.fi aloittaa toimintansa Ruoka-Suomi-teemaryhmän ylläpitämänä
2010 – 2015
- Vaihtoehtoisten elintarvikeverkostojen kaupallinen edistäminen lisääntyy
- Ravintolat, ammattikeittiöt ja vähittäiskaupat alkavat hyödyntää lähiruokaa näkyvästi
- Maa- ja metsätalousministeriö julkaisee Lähiruokaohjelman
- Helpotuksia pienimuotoista elintarvikeyrittäjyyttä ja tuotteiden markkinointia koskevaan lainsäädäntöön
- S-ryhmä laatii lähiruokastrategian
- K-ryhmä alkaa järjestää lähiruokatreffejä
- Ruoka-Suomi-teemaryhmä lakkautetaan 20 vuoden jälkeen
2015 – 2020
- Ruokasektorin koordinaatiohanke käynnistyy Turun yliopiston Brahea-keskuksen vetämänä
- Lähiruokapäivä
- Suomalaisen ruoan päivä
2020 – 2025
- Uusi ruokasektorin koordinaatiohanke syntyy Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämänä
- Lähiruokapäivän suosio kasvaa; kävijöitä arviolta 148 000 ja järjestäjiä 335
- Pientilojen kannattavuus jatkaa laskuaan, mikä näkyy maatilojen katoamisena
- Alle 100 hehtaarin tiloista on kadonnut 16 % viidessä vuodessa, kun taas yli 100 hehtaarin tilojen määrä on kasvanut 11 %
Ruuan lähteitä
Metsät
Vesistöt
Pellot
Seuraava luku: